Teollinen vallankumous

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Teollinen vallankumous tapahtui ensin Britanniassa ja sitten muualla 1700- ja 1800-luvuilla. Pääsyynä oli maan liberalisoituminen etenkin vuoden 1688 mainiossa vallankumouksessa.

Rikkaammat sosialistiset maat Pohjois-Koreasta Venezuelaan ja Kuubaan ovat köyhtyneet, köyhemmät kapitalistiset maat Etelä-Koreasta Hongkongiin ja Chileen ovat rikastuneet suunnattomasti. Kapitalismi ja muu liberalismi ja valistus tuottivat teollisen vallankumouksen, mutta teollinen vallankumous ei siis yksin ole tehnyt maailmasta 50 kertaa rikkaampaa kuin 200 vuotta sitten.

Joskus kuulee, että kaikki tämä hyvä johtuisi teollisesta vallankumouksesta. Ei. Teollinen vallankumous kyllä johtuu suurelta osin kapitalismista ja muusta liberalismista ja valistusajan hedelmistä, mutta jos elintasomme olisi teollisen vallankumouksen seurausta, siitä nauttisivat myös Kuuba. Pohjois-Korea ja muut sosialistiset maat.

Kuten yllä kerrottiin, laajat tutkimukset osoittavat, että taloudellinen vapaus korreloi voimakkaasti talouskasvun, onnellisuuden, hyvinvoinnin, vapauden ja tasa-arvon kanssa. Seuraavat esimerkit havainnollistavat tätä.

Hollanti ja Britannia kapitalismilla rikkaiksi jo ennen teollista vallankumousta

Protestanttiset Alankomaat julistautuivat 1581 itsenäisiksi Espanjasta ja kävivät itsenäisyydestään ”80-vuotisen sodan” 1568-1648. Hollanti vapautti talouttaan huomattavasti ja 1600-lukua sanotaankin "Hollannin kultaiseksi vuosisadaksi", jona maa rikastui huomattavasti ja kulttuuri ja taiteet kukoistivat.

Vuonna 1688 Englannin "mainiossa vallankumouksessa" Hollannin Vilhelm Oranialainen nostettiin Englannin kuninkaaksi ja samalla Englantiin tuotiin Hollannin liberaali malli. Englanninkin vaurastuminen alkoi ennen teollista vallankumousta, joka ei siis voi olla ratkaiseva syyllinen rikastumiseen.

Liberalismi synnytti teollisen vallankumouksen

Päinvastoin, tämä liberalismi loi vapaan kokeilun, kehittämisen ja kaupallisten kannustinten maaperän, joka mahdollisti teollisen vallankumouksen. 1700-luvulla liberalismi sitten levisi Englannista Amerikkaan ja Ranskaan vallankumouksiksi. Kiinassa ei kellään ollut vastaava kannustinta kehittää, kaupallistaa ja levittää oivalluksia tuotteiksi.

Professori Paul Lillrankin mukaan porvalliseen maailmankuvaan perustuvat markkinatalous ja kapitalismi ovat lyömättömiä maailman parantamisessa ja ne ovat saaneet aikaan teollisen vallankumouksen. [1]

Muita syitä

Monet historioitsijat pitävät Britannian liberalisoitumista syynä teolliseen vallankumoukseen; toiset korostavat pääoman kasautumista ja finanssimarkkinoiden syntyä. Britanniassa oli myös runsaasti hiiltä toisin kuin Hollannissa. Myös osittain maatalouden tehostumisen tuottama tiheä asutus ja väestön siirtymisestä kaupunkeihin tukivat kehitystä. Jonkin verran vaikutusta oli myös 1600-luvun tieteellisellä vallankumouksella, jonka hedelmät tosin olisivat olleet muidenkin maiden käytettävissä.

Protestanttinen etiikka saattoi sekin vaikuttaa muttei ratkaisevasti: katolinen Belgia oli toinen teollistunut maa.

Tehdastyö

Aluksi työpajoissa työntekijät työskentelivät kuten kodeissaankin, omaan tahtiinsa. Vasta myöhemmin otettiin käyttöön tehdaskuri, jossa työntekijöiden piti kurinalaisesti keskittyä tehtäviinsä. He eivät pitäneet tästä, mutta tämä tuotti paljon korkeammat palkat. Taloushistorioitsija Gregory Clarkin mukaan työntekijöiltä puuttui itsekuria, joten he näin "palkkasivat" kapitalistit ohjaamaan heidät työskentelemään ahkerammin ja tienaamaan enemmän.[2]

Viitteet

  1. "Porvarillinen maailmankuva on voittajan strategia", Nykypäivä 11.11.2011, sivu 9
  2. Gregory Clark: The Journal of Economic History, 17.5.1994, 54. vsk, nro 1, s. 128-163. Cambridge University Press. Artikkelin verkkoversio.

Katso myös

Aiheesta muualla